Uusi vuosi

Tämä vuosi lähenee loppuaan ja uusi tekee tuloaan.
Tässä vuoden loppuessa on tullut mietittyä paljonkin ihmissuhteita, omaa itseään, olemistaan, mitä haluaa ja mitä ei halua.

Facebookissa tein jo päätöksen, etten valita. Aika vähän valitan muutenkaan, mutta en enää sitäkään vähää, niin yritän ja yleensä, jos jotain päätän seison sen takana.
Moni ihminen valittaa oikeastaan aika turhasta, ovat ehkä niin tottuneita siihen, ehkä se on osa luontaisaa keskustelua, siis se, että valitetaan, ehkä se on helpompaa, ehkei sitä edes itse huomaa.
Olen huomannut miten valittaminen saa itseni ärsyyntymään (tiedän,kasvunpaikka) ja miten negatiivisuus syö energiaa ympäriltä. Negatiivisuus on niiiin tarttuvaa! En halua sitä enää ja tähän ikään mennessä alan tajuamaan, että mulla on oikeus valita ihmiset keitä haluan ympärilleni.
Tähän ikään mennessä olen myös huomannut sen, että ystävät ovat mulle tärkeämpiä kuin suku...outoa ehkä, mutta niin se on! Ystävät ovat niitä, jotka tukevat, jeesaavat, lohduttavat. Perhe onkin sitten asia erikseen ja se on aina kaikki kaikessa, onhan se tatuoitu dekoltee alueellenikin :)

Meillä on kaikilla vapaus ja oikeus valita ympärillemme ihmisiä, jotka eivät syö omia energioitamme, pidetään siitä oikeudesta kiinni :)
Nyt on aika muuttaa ne asiat mitkä vaivaavat, ne mitkä ovat vialla, jos sellaisia on

Olkoon ensi vuosi kaikille edellistä lempeämpi, vieläkin ihanampi, olkaamme itse kaiken rakkauden arvoisia, nauttikaamme jokaisesta päivästä ja niistä rakkaista ympärillämme :)
Eiks niin???! :)
Puss!

Joulukuusi sai lähteä, mutta kauneimmat koristeet päätyivät vielä hetkeksi oksaan.

Ensin tehtiin lumiukot ja akat...

Sitten piti vahdata ikkunasta ettei kukaan niitä riko.

Tarkkana pitää olla

Iltaulkoilua vielä

Eemeli hyppää lumikinokselta.



 

Tontun ovi ja jouluntoivotus :)

Viime vuonna joulukuun ensimmäinen päivä lapset saivat herätä johonkin erittäin kummalliseen ja kiinnostavaan...meidän keittiön seinään, sinne lattianrajaan oli ilmestynyt puinen ovi portaineen jossa luki TONTTU. Oven vieressä oli pieni harja ja kaksi koria joissa oli jotain pientä (en enää muista mitä) ja haparoivilla harakanvarpailla kirje jossa oli allekirjoituksena "hipsuvarvas".
Eemeli ja Freija olivat innoissaan ja hyvin kummissaan.

Tonttu oli yön aikana nikkaroinut oven meidän keittiön seinään, seinän takana on makuuhuoneen vaatekaappi ja totesimme tontun asustelevan siellä jossain seinän sisällä.

Se on meidän joulukalenteri ( on lisäksi ihan tavalliset suklaakalenteritkin) jonne tonttu Hipsuvarvas joka aamu on pieniin koreihin jättänyt jotain ja aina eivät yllätykset mahdu koreihin vaan ovat portaiden edessä.
Siellä on ollut joulukoristeita, pieniä muropaketteja, leluja, kirjeitä...huomen aamulla sinne ilmestyy Melukylän lapset dvd.

Toivotan teille kaikille oikein tunnelmallista, lämmintä, rakkauden täytteistä ja iloista joulua!
Rentoutukaa ja nauttikaa täysin siemauksin, sallikaa itsenne olla vähän lapsia :)

 

 

Piparkakkutaloja

Mä olen lomalla! No, en ole paljon töissä ollutkaan, kun meillä on sairasteltu, mutta silti.
Eilinen päivä oli rankka, tein lopputunnit töitä migreenissä ja olo olo aivan kamala!

Kohta on koko perheellä joululoma ja se tulee tarpeeseen koululaisillekin, meille kaikille.
En malta odottaa hitaita aamuja ennen aattoa, jännitystä, joka aaton lähestyessä vaan kasvaa :)

Pipareita on leivottu ja kaksi taloakin. Ensin ihan se kaupan valmis, kun ajattelin, etten jaksa, mutta sitten alkoikin tuntumaan, että pitäähän se joka jouluinen muumitalo olla. Joka joulu se on vähän erilainen ja minään vuonna se ei vastaa sitä visoita mikä mulla on päässäni :D

Joka uusi vuosi meillä sitten on piparkakkutalon hajoittajaiset ja kaikki lapset, jopa teinitkin käyvät innolla kimppuun seiniä repien :D Se on aika hauskaa katseltavaa!

 

 

 

Oijoi, enää muutama päivä!!

 

Ainiin, en ole esitellyt vielä meidän tontun ovea...teen sen huomenna :)

Mutta viime vuonna, näin joulun alla tonttu oli yön aikana pystyttänyt obensa meidän keittiön seinään! Huomenna siitä lisää ja kerron myös tontun nimen :)

 

 

 

Tapettirakkautta!

Makuuhuoneen tapettia ollaan mietitty jo pitkään ja mielessä ja aikomuksessa on ollut vaikka mitä. Kirsikkapuusta ollaan miehen kanssa molemmat pidetty ja se olikin ajatuksena, mutta tummana.

Yksi päivä piipahdin ihanassa koti360 liikkeessä ja nähdessäni tapetin, oli se rakkautta ensi silmäyksellä! Tapetissa on sopivasti itämaisuutta, vanhanaikaisuutta, tunnelmaa, sekä hämyistä, että raikasta. Eli ihan täydellinen meidän makkariin!
Tapettitalosta saatiin vielä jämärulla edullisesti ja mikäs sen parempi, rahaa ei mennyt paljoakaan. No uusi liisteri piti ostaa.

Eilen illalla tapetoitiin loput. Laitettiin pienet nukkumaan, avattiin loistava luomu punaviini ja alettiin tapetoimaan. Hauskaa oli, todellakin :D
Eli suosittelen...kun alatte tapetoimaan niin ostakaa ihmeessä  pullo hyvää punaviiniä ja nauttikaa se mielellään vielä äidin vanhoista kristallilaseista niin on juhlavampaakin! :)

 

Ah, mä sitten rakastan tota tapettia ja meidän makkarin tunnelmaa nyt! Mustat verhot sopivat talveen ja hämyisyyteen, kesällä sitten taas valkoiset verhot.

 

Ja nyt sohvalle villasukkia kutomaan ja telkkaria töllöttämään :D

 

Tunnelmallista lauantai-iltaa kaikille :)

 

Kuusen tuoksua

Meillä on jo joulukuusi, eikä vain yksi vaan kaksi! :)

Muutama kaveri facebookissa kummasteli miten jo nyt, mutta kun...se kuusen tuoksu on niin ihana ja jouluinen fiilis leviää pakostikin ja jouluaika on liian lyhyt, kaikista ihanista koristeista ja jouluisuudesta saa mielestäni nauttia ihan liian pienen aikaa, niin me nyt otetaan kaikki irti :D
Kuuset eivät ole isoja, koska meille ei isoja mahtuisikaan. Lastenhuoneen kuusi on korkean lipaston päällä eikä ole tiellä leikeissä.

 

Ensi sunnuntaina on Seurasaaren joulupolku jonne menemme (toivottavasti Freija neiti paranee kovasta flunssastaan ennen sitä), se on jokavuotinen perinne ja siitä se joulun odotus toden teolla alkaakin ja hyvä mieli leviää tonttujen tarjoaman joulupuuron merkeissä :)

Olemme olleet joulupolulla varmaan  jotain 15 vuoden ajan.

 

Oletteko te olleet? Aiotteko tulla? Hämärällä kannattaa lapsille ottaa taskulamput mukaan :)

Joulunpunaista

Mä sitten nautin, kun on lunta!
Mieli on virkeä ja ulkonakin on kiva olla, sisään ei kulkeudu sitä ärsyttävää kuraa.
Ja poikkeuksena aiemmista talvista, nyt tuntuu kivalta jopa topata itsensä villa-ja päälysvaatteisiin. liekö sitten ikä opettanut ottamaan tästäkin ilon irti :D

Sitten taas sadattelen mielessäni lähes joka päivä sitä, kun kadut on pakko aurata ja hiekottaa niin, että pulkalla ja stigalla ei pääse. Kävi ihan kunnon lenkistä kävellä pitkin Manskua stigaa ja lasta perässä vetäen.

Mutta on se vaan niin ihanaa, että saatiin kunnolla lunta ja joulussa vaan on enemmän fiilistä, kun maa on valkoinen, eikö? :)

Aiemmin viikolla harmittelin, kun meillä ei ollut tarpeeksi jouluista, oli toki yhtä jos toistakin koristetta esillä, mutta jotain puuttui...se oli se punainen, kunnon joulun väri!
Meillä joulu on aina ollut punainen, voisihan se olla kultainen, hopea, valkoinen ja lila, millaisia muistelen mainostettavan, mutta meillä jouluun kuuluu punainen :)

Ompelinkin ihanan pehmeästä kierrätyskankaasta keittiöön jouluiset verhot.
Lapsuudesta muistuttava enkelikello kaivettiin esille ja sen kilkatus iltapalaa syödessä saa mielen levolliseksi ja hyväksi :)

Meillä poltetaan paljon kynttilöitä ja se tuntuu rauhoittavan lapsiakin.

 

Johan näyttää jouluiselta :)

 

Tämä joulun odotus vaan on niin taianomaista, ihanaa aikaa. Saa mieleen paljon hyviä muistoja lapsuudesta, rakkaista ihmisistä, kaipaustakin, kaipausta lapsuuden paikkoja ja ihmisiä kohtaan, hellyyttä, levollisuutta, sisäistä hyvää oloa.

 

Niitä kaikkia toivotan teille myös :)

 

 

 

 

Joulumyyjäiset

Huomenna kaikki Helsingin Rudolf Steiner koulun perinteisiin joulumyyjäisiin :)
A-koulu, Lehtikuusentie

Ja tietenkin 1c:n joulupöytä on se, jota erityisesti kannattaa tukea :D

Siinäpä puuhaa huomiselle kaikille :) Ratikalla nro 10 pääsee hyvin lähelle.

Mitä olette puuhailleet tänään? Me ollaan oltu ulkona paljon! Aamu alkoi Freijan veisatessa Hoosiannaa :D

Pikapostaus vain, sauna on jo valmis. Ihanaa jolukuun iltaa kaikille! Tästä se joulun odotus alkoi <3

Tapetointia ja touhua

 

Kyllä se vaan on nyt niin, että touhua riittää koko ajan!

 Blogia ei oikein ehdi kirjoittaa, eilen ehdin syömään  vasta vanhempainillassa muutaman mandariinin.

Viikot täyttyvät puuhasta ja nyt on viikonloputkin menoa täynnä.

 

Nyt ehdin istumaan hetkeksi ja uunissa on torttuja, pienet kirjoittelevat lahjatoiveitansa ylös ja kynttilät palavat. Ihanaa, kun on edes hetki aikaa hengähtää :)

 

Vanhempainillassa opettaja muistutti vanhempia miten tärkeää on nyt pimeänä aikana antaa lastenkin olla rauhassa, ei mennä touhuta koko ajan, vaan välillä köllöttää kylki kyljessä sohvalla peiton alla. Koitetaan itse kukin muistaa :)

 

 

Muun touhuilun seassa ollaa tapetoitu. Lastenhuoneesta yksi seinä ja eteisestä pieni seinä, ihan vaan piristykseksi ja kun sain edullisesti tapettipätkiä :)

 

 

Lastenhuoneen tapettia rakastan!

Se on seinässä sata kertaa ihanampi kuin kuvissa. Tapettitalon Kukot. Teki mielestäni lastenhuoneesta raikkaan ja samalla satumaisen utuisen :)

Piti oikein kuvata kahdessa eri valaistuksessa.

 

Nyt ovat joulutortut valmiit ja menemme herkuttelemaan :)

Ja luntakin on jo maassa!! Pikkuisen, mutta on kuitenkin! Jee!

 

 

 

Meikkaamattomana

Blogeissa pyörii haaste, johon päätin vielä nyt ennen nukkumaan meno tarttua koska haaste on mielestäni huippu hyvä. Haasteessa pitää kuvata itsensä ilman meikkiä ja laittaa se tietenkin kaikkien nähtäväksi.

Kuvassa olen juuri iltapesulta tulleen, nuhaisena, tukkoisena, kuumeisena eli ei paljon naurata ja iPhonen kameralla kuvattuna, kuten teen nyt ensimmäisen postauksenikin iPhonella.

Meikkaaminen on kivaa toisinaan ja toisinaan taas ei. Kesäisin en meikkaa paljoakaan, kun taas syksyllä ja talvel meikkaan enemmän.
Huulipunaa en vaan osa käyttää ja se harmittaa koska musta olisi kiva laittaa ihania huulipunia, syvän punaisia, upeita! Silti tunnen oloni tosi tyhmäksi ja laitetuksi, jos huulillani on punaa, tuntuu että kaikki katsovat, vaikka tuskin katsovat.
On myös päiviä jolloin meikkaaminen ärsyttää ja silloin en vaan meikkaa :)
Enkä edes tiedä muutunko meikeillä paljoakaan, kun värini ovat niin tummat muutenkin enkä meikatessani meillaa vahvasti.

4v tyttäreni rakastaa penkoa meikkipussiani ja meikata. Joskus hän siis saa sutia poskipunaa poskilleen ja laittaa huulipunaakin, kuten varmasti moni muukin pikkutyttö :)
On suloista katsoa miten tosissaan hän on meikatessaan.
Haluan kuitenkin luoda tyttärelleni terveen suhtautumisen kasvoihinsa, kertoa, ettei tarvitse meikata, että luonnollisenakin on kaunis. Mutta nämä asiat eivät vielä ole ajankohtaisia, vielä hän sa huoletta tuhrata suppusuutaan huulipunalla :)

Tutkikaa blogeja sillä silmällä, että montako meikkaamatonta naamaa löydätte ja tarttukaa haasteeseen :)
Mäkin uskalsin! :D

Jono, oksa ja sukat

Mihin ihmeeseen nää päivät oikein katoavat! Tietääkö joku?

 

Ensin on aamu, herää puoli seitsemän aikaan ja juo kaksi isoa kupillista kahvia, sitten on pitkin päivää kaikenlaista ja höyryää edes takaisin ja sitten onkin jo ilta iltasatuineen ja lauluineen.

Villasukat jalkaan ja sohvalle teekupillisen kanssa tyhjentämään aivoja jotain ihan turhaa katsellen.

Telkkarista ei muuten paljoa hyvää ohjelmaa tule vai onko sitä sitten niin kranttu. Ne must ohjelmat ovat tietty Täykkärit ja myös Olipa kerran ja Dallas.

 

Onko teillä jotain must see ohjelmia?

 

Tänään kävin Freijan kanssa Kampissa tarkoituksena ostaa edullista, siis törkeän edullista leipää ja kananmunia. Se oli tarkoitus, mutta siihen se jäikin. Ihmisiä oli valtavasti! Jono oli kiemurainen ja kiemurteli Lasipalatsin kulman taakse, melkein liikennevaloihin! Ja koska aikaa oli vain tunti Eemelin koulusta hakemiseen en voinut jäädä jonottamaan...no en ehkä olisi muutenkaan jäänyt, koska tosta jonosta ei ihan hetkessä olisi selvinnyt!

 

Ajatus oli hyvä kuitenkin ja on aika huimaa millaisia hintoja välistä vedetäänkään.

 

 

 

 

Kotona olen laitellut pikkuisen joulua. Tähdet ovat jo ikkunoissa ja ulkoa keräsin oksan jossa nyt roikkuu koristeita, pöllö ja sydän ovat tekemiäni :)

 

Mä olen ihan jouluhullu ja meillä se alkaa jo viimeistään marraskuussa, siis ihan viimeistään :D

On ihanaa pikku hiljaa laitella enemmän ja enemmän jouluisaa, kuunnella joululauluja, lauleskella itsekin niitä lasten kanssa, ajatella joulun tuoksuja ja makuja ja ja ja...kaikkea ihanaa!

 

Kaupan kassalla pari joululehteä ostaessani huokailin ääneen miten ihanaa on, kun joulu tulee ja kassanainen sanoi inhoavansa joulua. Eikä muuten ole eka kerta, kun kuulen jonkun inhoavan joulua.

Mistäköhän se johtuu? Koska itse jouluhöperönä en vaan voi tajuta! :)

Siis ei mulla liiallisuuksiin se hössötys mene, pysyy hienosti aisoissa kuitenkin :)

 

 

 

Sain kuin sainkin aikaiseksi itselleni villasukat! Eriparia tarkoituksella :)

Eemeli jo kertoi toivovansa keltaisia (Eemelin lemppariväri) itselleen.

 

 

 

Mukavaa loppuviikkoa, kohta onkin jo taas viikonloppu, ihanaa!

Ensimmäinen ARVONTA, tittidii!

Kymppitonnin kävijämäärä on rikki ja nyt siis se arvonta :)

Voittaja saa itselleen (tai kenelle sen haluaakaan) haluamansa värisen pipon, jonka teen Seitsemän Veljestä langasta. Pipon voi valita ilman tupsua tai tupsulla, päänmyötäisenä tai sellaisena takaa vähän lörppänä, siihen voi myös valita sydämen,tähden, kruunun tai karhun ja kuvion värin voi myös toivoa, kuvio on huopaa, voit myös valita pipon sivulle virkatun kukkasen, joka voi olla pipon värinen tai eri värinen.

Oliko mahdollisimman epäselvästi selitetty? Taisi olla! :D

Arvontaan voi osallistua jättämällä viestin tähän viestikenttään ja anonyymit jonkun nimen itsestään. Jos jaat tämän omassa blogissasi saat kaksi arpaa ja kerro siitä viestissä :)
Arvonta-aikaa on 18.11 klo 20 asti.

Ohessa muutamia tekemiäni pipoa niin tiedätte vähän mihin olette ehkä ryhtymässä :D

 

 

 

Onnea arvontaan!! :)

 

Puikot kilisevät ja virkkuukoukku suhisee

Täällä on puikot kilisseet kovaan tahtiin, kohta varmaan on joku jännetupintulehdus :D

 

Isoäidinneliöistä tehtyä peittoa (viidettä meillä) aloin pikku hiljaa tekemään lokakuussa ja nyt se on valmis, ihanaa!

 

 

Pipoja olen kutonut lisää, koska niitähän ei vaan voi olla liikaa...no ehkä meillä jo voi!

 

Tyttären ja äidin :)

Eemelin tähtipipo

Tämän tein itselleni, mutta vaikka petroolin sininen onkin ihana väri niin
en vaan koe tätä väriä omakseni (olen ikuinen mustan kannattaja).
JOS joku kokee tämän omaksi värikseen niin saa tämän 15 euron hintaan :)

Tavalliset raitalapaset itselleni. Sentään vähän väriä! :D


 

 

Kutominen ja virkkaminen on vaan niin kivaa puuhaa, eteenkin iltaisin telkkaria katsellessa ja aina jossain vaiheessa multa putoaa puikko tai koukku ja kuuluu kova kilahdus ja sitten sitä etsitään sohvan ja pöydän alta :)

 

Aiemmin mietiskelin arvontaa. Kohta alkaa olla kymppitonni vierailua blogissani ja sitten voiskin olla arvonnan aika. Voittaja saa valita itselleen tai lapselleen haluamansa värisen pipon, tupsullisen tai tupsuttoman ja kuviolla tai ilman, kuvio on sydän tai ylemmissä kuvissa olevan Eemelin pipon tähti. Sydämen tai tähden kuvionkin saa valita.

Mutta siitä lisää sitten, kunhan sen aika on.

 

Tänään onkin ollut sateinen päivä. Mulla ei ollut töitä ja Eemeli pääsi koulusta jo klo 11. Menimme suoraan kirjastoon ja lainasimme kasan ihania  joulukirjoja, joista lisää huomenna tai ylihuomenna, koska yksi kirja yllätti.

Kun pääsimme kirjastosta kotiin olimme ihan lits läts märkiä, laitoimme kuivaa ylle, joululaulut soimaan, kynttilät ja tuoksulyhty palamaan ja loikoilimme sängyllä joulukirjoja lukien. Oli aika ihanaa  ja eikä vaan aika, vaan ihan super :)

 

Toivottavasti huomenna on kivempi ilma, ettei sataisi. Me mennään illalla Eemelin koulun lyhtyjuhlaan metsään ja silloin ei ole kiva, jos sataa vettä tao räntää.

 

Lämpöistä iltaa ja mä alan mietiskelemään mitäs sitten alkaisin kutomaan tai virkkaamaan :)

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjamainostusta :)

 

Ensi vuoden alkupäässä ilmestyy mielenkiintoinen kirja. Kirja jollaista ei ole aiemmin ollut ja jollaista on uskoakseni kaivattu.

 

Tammenlehti katalogi 

 

Täältä voi tulevaa jo kurkata :)

Kirja kertoo 32 erilaista tarinaa tatuoinneista, naisten tatuoinneista. Naiset kirjassa ovat iältään 16-63  vuotiaita. Kuvia tatuoinneista on paljon :)

Mulla on suuri kunnia olla mukana yhtenä näistä 32 naisesta. Kiitos siitä kuuluu Jennylle <3

 

Kuvausten jälkeen tatuointini ovat lisääntyneet ja tulevat vieläkin lisääntymään, toivoakseni paljon!

Tällä hetkell koen tatuointikriisiä, eli mielestäni mulla on niitä ihan liian vähän ja tyhjät, paljaat kohdat näyttävät sen verran silmiin pistävän alastomilta, että niihin olisi saatava täytettä mahdollisimman pian!

 

Isäni sanoi aikoinaan, ettei voi ymmärtää miksi rumennan itseäni näin.

Äitini mielestä tatuoinnit ovat kamalia ja rumia.

Mummini kummastelee miten sillä niin paljon niitä onkaan.

 

Joskus olin Stockalla töissä ja muistan miten kesä kuumallakin piti olla pitkähihainen paita päällä, ettei vain tatuoinnit näy. Ajat ovat muuttuneet ja nyt Stockan myyjilläkin saa olla tatuoinnit näkyvillä. Katsokaa ensi kerralla herkkuun mennessänne kalatiskin miesmyyjää, jolla on kaulakin tatuoitu :)

 

Moni myös on sanonut ettei tule saamaan mitään töitä tatuointieni takia. Aika vanhanaikaista ajattelua. Uskon, että monella on tatuointeja piilossa puvuntakin alla ;)

Nyt olen töissä sisustus/vaateliikkeessä ja tatuointini saavat näkyä, niitä ei tosiaan tarvitse peitellä mitenkään ja tatuoitujen sormien takia se olisi aika vaikeaakin.

Vielä en ole töissä ollessani saanut ikäviä kommentteja (no, enhän ole kauaa ollutkaan ja nyt sairiksella!)

Ikäviä kommentteja olen kyllä muuten saanut, vanhemmilta ihmisiltä hyvinkin rumia ja henkilökohtaisia mikä on uskomatonta koska mulla on ollut pienet lapseni mukana jotka ovat kuulleet :/ Ja mummotko sitten muka hyvä käytöksisiä! Pah!

 

Suurimmalla osalla tatuoinneistani ei ole sen syvällisempää merkitystä.

Merkitys on mieheni nimellä kämmenselässäni.

 

Merkitys on myös koko käden tatuoinnillani, jossa on kaikkien viiden lapseni nimet ja syntymäajat (ja paljon kukkia) Rakkaimmat ja tärkeimmät ihmiseni <3

 

Merkitys on myös tällä tatuoinnillani, jossa on ainoan tyttäreni nimi. Ruusunnuppuni, joka syntyi keskosena ja jolla vauvana epäiltiin pahanlaatuista syöpäkasvainta.

Päätin, että oli asia miten oli, kun kaikki tutkimukset on tehty otan tatuoinnin, jossa on nuppuseni nimi, sydän ja ruusunnuppuja <3

Loppu hyvin, kaikki hyvin :)

 

 

Muilla ei sitten olekaan mitään merkitystä, ei tarinaa, ne vaan ovat mielestäni nättejä, kivoja, ajatus on hyvä, tärkeä tai jotkut ihan vaan päähänpistoja :D

 

Tässä tatuoinnissa on kamala musta aurinko jonka otin joskus Kanariansaarilla ja koska uin ja olin auringossa heti se ei tosiaan ole hyvä! Haalea ja värit lähtivät reippaasti. Sitä on muutamaan otteeseen korjailtu, mutta eipä auta.
Freija-Jumalatar sopii kuitenkin hyvin tähän ja kamala musta aurinkokaan ei enää niin häiritse :)

 

Osasta onkin jo aiemmin ollut täällä kuvia :) Ja osa on piilossa, ei kuvattavissa :P

 

Ja en osaa vielä järjestellä näitä kuvia hienosti vierekkäin, aina menee jotenkin ihan kummasti ja ei oikeastaan ole ollut aikaakaan opetella sitä juttua, mutta lupaan paneutua siihenkin asiaan! Nyt nämä kuvat ovat tökerösti pötkössä, äst!