tiistai 22. maaliskuuta 2016

Dyykkari tässä moi!

Olin vuosia haaveillut 50-luvun liinavaatekaapista, mutta aina ne olivat liian kalliita, liian kaukana, liian huonokuntoisia. Haave eli ja oli hyvin vahvana. Äitini lohdutti sanoen, että odota hetki, uskon, että löydät sen jostain. Ja niin kävi, alle viikko äitini lauseesta tuttavani tuli aamulla lapsia kouluun viedessämme nykäisemään hihasta, että tulehan katsomaan mikä tuolla on ja siellä oli todellinen aarre läheisellä roskalavalla! En voinut uskoa silmiäni! Yhdessä saimme sen kammettua pois lavalta rikkinäisten ikkunalasien seasta, etsimme siihen kaikki laatikot, avainta ei löytynyt.

En voinut uskoa, että joku on näin kauniin, täydellisen kaapin heittänyt pois! Käsittämätöntä!
Kaappi kotiutui meille ja jännitti mitä sisällä on, koska sitä avainta ei ollut ja ovet olivat lukossa. Aikamme mietittiin miten saadaan ovet auki kunnes mieheni keksi kokeilla vanhoja avaimia (joita meillä on yhdessä lipastossa) ja niinpä vain yksi avaimista sopi lukkoon ja sisältä paljastui uskomattoman paljon tilaa ja hyvä puun tuoksu.
Tutkimme kaappia ja kaapin takana on kirjoitettuna päivämäärä: 27.9.1952 Sattumaa tai ei, tuo on esikoiseni synttäripäivä ja luku juuri se toivomani 50-luku.
Kaappi on uskomattoman taidokkaasti tehty, jokainen laatikko on numeroitu ja sopii vain omalle paikalleen.

Kaappi sopii meille kuin nenä päähän ja saa jopa aiemminin inhoamani kirjahyllymme akvaarioineen näyttämään siedettävämmältä.
Muutaman kuukauden kaunotar on tuossa paikallaan nyt ollut ja siitä on ollut iloa, se kätkee sisälleen uskomattoman paljon tavaraa, lapsista on kiva ottaa kaapista tavaroita ja säilyttää siellä toisinaan aarteitaan. Edelleen päivittäin ihailen sen kauneutta.

Ja tosiaan se kamala kirjahyllykin on ihan okei nyt :D Täynnä tavaraa tottakai, mutta ei ärsytä enää.











torstai 3. maaliskuuta 2016

Talviloma oli ihan plääh!

Viime viikolla meillä oli talviloma. Ai mitä me tehtiin, no me oltiin ki.peinä KAIKKI.
 KOKO LOMA!
Uskomatonta ja uskomattoman ärsyttävää mutta niin se meni. Muilla oli ilmeisimminkin ihan normi flunssa, joka kyllä kaatoi ihan petiin ja veti voimat ja lapset vaan nukkuivat. Mulle sitten tulikin influenssa ja enpähän ole koskaan elämässäni vielä ollut niin kipeänä. Ihan kauheeta!
Makasin vaan olo oli ihan hirveä. Vielä menee toipuessa koska se jätti jälkeensä valtavan kuvotuksen, heikotuksen ja väsymyksen. Oksettaa ihan koko ajan, aamusta iltaan, kuin olisi raskaana vaikken ole. Kuvottaa hajut ja ruoka. Huimaa, pyörryttää jo vessaan käveleminen. Voisin vaan nukkua.

Kateellisena katselin facebookista kavereiden ihania ulkoilukuvia ja me vaan makasimme puolikuolleina sisällä :/

Kuulemma tänä vuonna influenssa ja ihan se normi flunssakin ovat olleet poikkeuksellisen rajuja ja joo-o, allekirjoitan täysin.
Tosi moni on ollut kipeänä ja siitä toipuminen on kestänyt viikkoja! Oh mikä superpöpö!

En tykkää puhua sairasteluista yhtään, mutta nyt olen tehnyt poikkeuksen ja on ollut hyvä kuulla, että kaikki nämä kuvotukset ja heikotukset kuuluu asiaan.

Ulkona on keväisen aurinkoista,mutta vielä lumi kun lähtisi. Harmittaa, etten tässä kunnossa pääse lenkille mutta sitten taas toisaalta ei niinkään koska voin ihan hyvin odotella, että paranen kunnolla ettei tule takapakkia ja en tykkää lenkkeillä lumessa niin odotellaan vielä pari viikkoa rauhassa :)

Onko teillä ollut talviloma? Oletteko sairastelleet?