tiistai 26. maaliskuuta 2013

Enkeleitä lastenhuoneessa

Meillä toivutaan vatsataudista, joka on tähän mennessä saavuttanut kolme meistä, neljä meistä ovan vielä sairastamatta. Onneksi tämä tuntuu olevan nopeasti ohi menevää laatua. KOP KOP!

Olen maininnut ennenkin, että meille luetaan pienille joka ilta iltasatu. Se on tärkeää heille ja myös vanhemmille...ainakin meidän mielestä :)
Meillä lapset menevät myös aikaisin nukkumaan ja juuri äsken luin jo heille iltasadun.

Sadun lopussa oli näin:
"Sanohan, onko kaikilla ihmisillä suojelusenkeli?", vanha karhu kysyi neljäntenä iltana.
"Tietysti!!, pieni enkeli nyökkäsi.
"Entä eläimillä?", vanha karhu kysyi.
"Selvä se! Kaikilla elollisilla olennoilla on virellään enkeli, joka varjelee heitä päivisin ja joka kuiskaa heille tärkeää sanaa öisin."
"Tärkeää sanaa, " vanha karhu toisti. "Se kuulostaa niin salaperäiseltä, kerrotko sen minulle?"
"En tiedä saanko", pieni enkeli sanoi hämillään. "Mutta minä tiedän mainion merirosvosadun, haluatko kuulla sen?"

Se selviääkö tuo tärkeä sana kirjan lopussa jää kuultavaksi, olemme vasta kirjan alussa :)





 
Meillä on kotona paljon enkeleitä, seinillä ja roikkumassa. Kuvissa on osa lastenhuoneen enkeleistä. Ylimmät ovat mielestäni yli-ihania, Puolasta tuotuja käsintehtyjä :)
 
Pidättekö te enkeleistä? Ihan vaan kuvina, hahmoina? Entä muuten? Onko teillä jotain kokemuksia enkeleistä? <3
 

perjantai 22. maaliskuuta 2013

Ajatuksia pitkin viikkoa

Tällä viikolla olen tapetoinut jämätapeteilla lastenhuoneen lipastoa, syönyt kahtena päivänä herkkuruokaani, eli maailman parasta linssi-tomaattikeittoa,
ihastellut tytärtäni, joka höpisee hassuja eri kielellä (kuulemma norjaa ja siltä se kyllä kuulostaakin!), esiintyy ja touhuttaa jatkuvasti, on kiltti ja samalla topakka, päättäväinen ja vahvan oman tahdon omaava neljä vuotias. Aivan valloittava persoona <3

Ollaan myös käyty kirjastossa ja lainattu Star Wars pleikkaripeli, jonka Eemeli sieltä itse löysi ja sai luvan lainata ja voi mua, en vaan kestä noita pleikkaripelejä, en sitten yhtään ja koitan sietää. Eemeli pelaa tosi, tosi vähän mutta sekin aika kun pelaa on kovin ... miten sen sanoisin... koko poika muuttuu siksi aikaa kärsimättömäksi ja kiireiseksi ja kumpaakaan noista ei oikeasti ole.
Olen tyytyväinen siihen, että meillä pelataan niin vähän, kerran viikossa puoli tuntia, mutta sekin on jo sellaista, että huh! :D :D

Olen myös ihastunut tapettiin ja mietin kovasti mihin tuota ihanuutta haluaisin. Tai oikeastaan se ei kai mahdu mihinkään, mutta ihastelen vaan. Olkkariin pitäisi kahdelle vaalealle seinälle jotain keksiä, mutta tuo tapetti on ehkä olkkariin liikaa ja eteenkin vihreän minikukan kaveriksi.

Olen myös oppinut tuntemaan itseäni taas paremmin, tiedostamaan taas paremmin mitä haluan ja mitä en halua.
Tämä alkanut vuosi on tuonut mukanaan paljon uutta ja ihmeellistäkin, kiinnostavaa. Olen saanut elämääni ihmisiä joista pidän ja jotka tuovat mulle energiaa ja karsinut ne eneriaa vievät ainaiset valittajat.
Torstaina havahduin siihen, että olen onnellinen, hitsi miten onnellinen olenkin! Tulin illalla kotiin ja mies odotti ruuan ja halauksen kanssa, lapset olivat nukkumassa.
Rahaa ei ole niin paljon kuin haluaisin (toisaalta mihin sitä oikeastaan tarvitsisi, kun on katto pään päällä, vaatteet yllä ja ruokaa masussa), on kärhämöitä toisinaan lasten ja puolison kanssa, mikään vaate ei näytä hyvältä, hiukset ovat liian pörröiset...jne. Noi kaikki on oikeastaan pikku juttuja ja niin normaaleita.
Kyllä, olen hitsin onnellinen ja se on huippu tunne!!











 
Oikein ihanaa viikonloppua teille <3

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Kulkusen kilinää ja tennareita


Talvi jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja mä en jaksa enää kylmyyttä ja lunta! Talvi on kiva, lumessa on kiva möyriä, on kiva luistella ja laskea mäkeä...mutta ei enää!
Pakkasin talvikengät kellariin, en suostu enää! Kylmä tai ei, kuljen Vansit jalassa ja villasukat ja säärystimet tottakai :)
Äitini sanoi kummastellen miten nuoriso kulkee tennareissa vaikka on lunta ja pakkasta. Kröhm! Alkoi naurattamaan enkä maininnut, että niin kuljen minäkin, aikoja sitten teini-iän ohittanut mamma :D

Uusia tennareita on tullut jo mietittyä (niistä alkaa aina haaveilemaan maalis-huhtikuun korvilla).
Tunnustaudun tennarihulluksi, niitä ei voi olla liikaa! Vanseja haluaisin kahdet, vaaleanpunaiset ja keltaiset, Converseja kahdet myös, pinkit ja valkoiset. Molempia on jo varasto, mutta... :D


Näitä kiviä on kiva hypistellä, siitä tykkää niin lapset kuin äiti ja isäkin :)
Kivet ostettu joskus Era Nova-kirjakaupasta ja Hengen ja tiedon messuilta.
Meillä nämä kivet ovat keittiön pöydällä ja niitä tutkitaan usein. Jokaisella on lempikivensä ja taskussa tai lompakossa myös oma spesiaali kivi <3

Kristallit roikkuvat joka ikkunassa ja niistä tulee sateenkaarikeijuja seinille ja kattoon tanssahtelemaan.
Ja arvatkaa mitä...meillä kilisee! Joka päivä kuuluu kilinää, se on kuin hentoista pienen kulkusen kilinää. Meillä ei ole hajuakaan mikä kilinä on. Tuulikellot sun muut on pois suljettu. Kilinä alkoi vuoden alussa ja oli aluksi harvempaa, nyt kilinä on selvästi lisääntynyt ja kaikki meistä kuulevat sen.
Onko se kotitonttu, keijukainen vai enkeli, sitä en tiedä, mutta on mikä on niin hyvä mieli siitä ainakin tulee :)






perjantai 15. maaliskuuta 2013

Miksi joskus on niin vaikea keksiä otsikkoa

Oijoi kun mä olen ollut ahkera tänään! Olen hyvin tyytyväinen itseeni :)

Tytär ja minä ollaa nuhaisina ja kotosalla ja olimme tehokkaita siis tänään, nuhasta huolimatta. Kävimme kaupassa ostamassa kasapäin ruokaa. Meillä ei ole autoa ja koko köörin ruuat kannetaan ihan old school tyylillä :D
Sitten siivosimme. Freija saa aina tehtäväkseen pyyhkiä pölyt ja siivota nukketalonsa ja kovin mielellään neiti siivoaakin :)
Sänkyvaatteet olivat koko päivän partsilla tuulettumassa ja oli ihanaa pedata ne raikkaina sänkyihin.
Sitten teimme iiison kasan pullaa!

Kaiken touhun jälkeen olinkin poikki ja menin Freijan sänkyyn loikoilemaan kirjan kanssa. Eemeli ja Freija leikkivät vieressä legoilla.


Eilinen päivällinen, luomu porkkana-ja pinaattilettuja




Freijan sängyllä loikoillessani päätin ottaa kuvan juuri siitä kuvakulmasta :D
Ja kuva myös kirjasta jota on luettavana, vaikuttaa todella hyvältä!



 
Tälläistä höperöä tänään :)
Rentouttavaa viikonloppua teille kaikille!

torstai 14. maaliskuuta 2013

Check this out!!

Kaveri pitää blogia maaluksistaan. http://darksideofzen.blogspot.fi/ Todellista taidetta  mm. skeitti dekkeihin ja paperille!
Henkeäsalpaavan upeaa ja tarkkaa työtä!

Tässä pieni esimaku hänen töistään:

 
 
 
 
Ja lämpimästi tervetuloa uudet lukijat :)
 

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Viikonlopulta

Perjantaina oli Naisen iholla-32 tarinaa tatuoinneista kirjan julkkaribileet Kaapelitehtaalla.
Siellä vasta taisi todella kolahtaa miten hieno juttu koko kirja on.  Miten etuoikeutettu olen saadessani olla mukana. Paikan päällä oli paljon upeita, tatuoituja naisia.
Ohjelmana oli erään kirjassakin esiintyvän naisen burleskiesitys ja Sunday in Siberian steppishow.

Kyseinen kirja on valanut muhun roppakaupalla itsetuntoa ja se on todella tehnyt terää huonolle itsetunnolle. Kiitos siitä <3

Pääsimme siis mieheni kanssa kahdestaan ja se jo pelkästään oli juhlaa ja erittäin harvinaista herkkua!

 







 
Eilinen oli aivan ihana päivä! Ulkoilimme monta tuntia, pakkanen paukkui mutta aurinko lämmitti niin, ettei ollut kylmä eikä olisi tehnyt mieli sisälle ollenkaan :)
Lisää vastaavanlaisia päiviä niin lumet sulavat ennätysvauhtia!
 
 

tiistai 5. maaliskuuta 2013

Uudet tatuoinnit

Viikonloppuna olin tatuoitavana, sain kaksi uutta ja tykkään kovasti!

Kämmenselkä tatuointia jännitin tosi paljon! Olin kuullut etukäteen muutamalta, että se on tosi kipeä paikka ja saanut vinkiksi laittaa emlaa.
Hmmm...itselläni on periaate tatuointien oton suhteen, että jos ei sitä kipua kestä niin sitten ei pidä ottaakaan, se vaan niin kuuluu oleellisena osana koko hommaan. Ja siis hei, tää on vaan mun juttu, että en käytä emloja, jos joku toinen haluaa niin :)

Kohta ei ollut itselleni yhtään sen kipeämpi kuin joku muukaan, eli ihan turhaan jännitin. Itselleni kipeimpiä kohtia ovat käsivarren sisäsyrjät, niissä kun iho on niin ohutta. Mutta sekin on yksilöllistä, toisille juuri ne luukohdat ovat kipeimpiä.

Kämmenselkä tatuointia olen miettinyt ja haaveillut  siitä jo jonkin aikaa. Pari kertaa olen hannannut, ihan vaan siksi, että mietin mitä MUUT sanovat/ajattelevat. Mitä minusta ajatellaan.
Eli oikeastaan aika hölmöä ja tiedostan sen olevan oma kasvunpaikkani, etten niin paljoa miettisi mitä muut ajattelevat ja jättäisi jotain tekemättä sen takia.
Itse kuitenkin tiedän (ja perheeni ja ystäväni) millainen ja mikä olen ja se on se pääasia <3

Naisen Iholla-32 tarinaa tatuoinneista kirjassa, (jossa siis olen mukana yhtenä naisista) eräs nainen sanoo kokeneensa naisten joutuvan selittelemään tatuointejaan miehiä enemmän. Se on totta. Miehille tatuoinnit ovat hyväksytympiä. Oma mieheni ei ole tietääkseni kertaakaan joutunut selittelemään miksi hänellä on tauointeja eikä ole joutunut tuntemattomien ihmisten arvostelun kohteeksi.
Miksi tatuoinnit ovat miehille hyväksytympiä? Ja miksi naisella on hyväksytympää olla pari pikkuista kuvaa kuin paljon?

Omasta mielestäni tatuoinnit ovat upeita (en kai niitä muuten ottaisi), mutta eivät itselleni niin vakava juttu :)

Kesä tulee ja vaatteet vähenevät ja niiden vaatteiden alta paljastuu hyvinkin tatuoituja ihmisiä :)